Mikä on delegoitu toimi ja miksi se määrää, mitä minun on tehtävä?

Mitä sinun on konkreettisesti tehtävä

Mitä sinulta odotetaan

ESPR (asetus (EU) 2024/1781) on puitekehysasetus. Se tarkoittaa, että asetus itse määrää, mitä kaikkea tuotepassin osalta voidaan säännellä, mutta ei sitä, mitä tarkalleen kunkin tuotteen osalta on tehtävä. Kunkin tuoteryhmän osalta tehtävä täsmentäminen tapahtuu delegoidussa säädöksessä: erillisessä lainsäädäntöasiakirjassa, jonka Euroopan komissio vahvistaa, ja joka sisältää konkreettiset vaatimukset esimerkiksi tekstiileille, huonekaluille tai elektroniikalle. Tuotteita valmistavalle tai tuontiin osallistuvalle yritykselle delegoitu säädös on siis asiakirja, jossa todelliset velvoitteet ovat — ei itse ESPR. voi olla säännelty

Ymmärtää, että ESPR antaa toimivalta, ei itse vaatimuksia

ESPR:n 4 artikla antaa komissiolle toimivaltaa säätää delegoituja säädöksiä tuoteryhmittäin tai tuotekategorioittain. ESPR siis kuvaa prosessia ja rajoja, joissa se voi tapahtua, mutta ei aseta itse ekosuunnittelun vaatimuksia tietylle tuotteelle. Yritykselle, jossa on 10–100 työntekijää, tämä käytännössä tarkoittaa, että pelkän ESPR-tekstin lukeminen ei riitä siihen, että tiedetään, mitä tuotteelta odotetaan. Joka haluaa tietää mihin tuoteryhmään tuote kuuluu, etsii lopulta siihen liittyvän delegoidun säädöksen, ei pelkästään asetusta.

Tarkistaa, mitä delegoidussa säädöksessä oman tuoteryhmän osalta sanotaan

ESPR:n 8 artikla kuvaa, mitä delegoidussa säädöksessä voi kaiken kaikkiaan olla: kestävyyttä, uudelleenkäyttöä, korjausta, kierrätettävyyttä sekä tuotepassiin sisältyvien tietojen ja niiden vapauttamiseen käytettävän tietovälineen koskevat vaatimukset. Kyse on laajasta luettelosta — kaikki delegoidut säädökset eivät käytä kaikkia osia. Yritykselle tämä tarkoittaa sitä, että omaa delegoitua säädöstä on luettava, jotta nähdään, mitkä näistä osista on tosiasiassa täytetty omalle tuoteryhmälle ja mitkä tiedot on tarkalleen ottaen sisällytettävä passiin. Se vaihtelee tuoteryhmittäin eikä sitä voi päätellä itse ESPR-tekstistä.

Seuraa, milloin oma tuoteryhmä on vuorossa

Asetuksen ESPR 18 artikla kuvaa, kuinka komissio asettaa prioriteetteja ja suunnittelee, mitkä tuoteryhmät saavat ensin delegoidun säädöksen. On siis järjestys, ja se järjestys on määritelty työskentelysuunnitelmissa, ei itse ESPR-tekstissä. Yritykselle tämä tarkoittaa, että on järkevää seurata missä järjestyksessä tuoteryhmät ovat vuorossa, sillä niin kauan kuin tuoteryhmälle ei ole vielä vahvistettu delegoitua säädöstä, kyseisille tuotteille ei ole vielä voimassa konkreettisia tuotepassin velvoitteita.

Tehdä ero "ESPR on sovellettava" ja "delegoitu sääntö on jo olemassa" välillä

Tämä on ero, joka käytännössä usein unohtuu. ESPR kehysasetuksena on laajasti sovellettava, mutta se ei tarkoita, että kaikille tuotteille on jo olemassa konkreettisia velvoitteita. Yritys, joka tarkistaa onko tuotepassi jo sovellettava omille tuotteille, tekee hyvin, kun etsii erityisesti oman tuoteryhmänsä delegoitua säädöstä sen sijaan, että olettaisi ESPR-tekstin itsensä sisältävän jo velvoitteen.

Missä käytännössä menee pieleen

Usein esiintyvä harhaluulo on, että ESPR-teksti itse kertoo, mitkä tiedot tuotepassiin on sisällytettävä. ESPR kuvaa kehyksen (8. artikla), mutta varsinainen lista pakollisista tiedoista on oman tuoteryhmän delegoidussa säädöksessä — näitä kahta asiakirjaa sekoitetaan melko usein.

Toinen tilanne: yritys olettaa, että koska ESPR on jo voimassa, myös oma tuoteryhmä on jo tuotepassin velvoitteen alainen. Ilman julkaistua delegoitua säädöstä tälle tuoteryhmälle ei ole vielä konkreettista velvoitetta, vaikka kehysasetus itsessään on jo voimassa.

Kolmas tilanne syntyy yrityksillä, joilla on tuotteita useissa kategorioissa. Valikoimansa yhteen osaan voi jo soveltua delegoitu toimi, kun taas toiseen osaan ei vielä – seurauksena on, että yrityksen sisällä toimivat rinnakkain erilaiset säännöstöt ilman, että tämä on selkeästi määritetty. Tämä on erityisen merkittävää tuotteissa, joita kuuluu useisiin tuoteryhmiin samanaikaisestikuten hyvin näkyy e-polkupyörän esimerkissä– joka voi liittyä samanaikaisesti useisiin osiin.

Neljäs tilanne: yritys tulkitsee artiklan 18 mukaisia priorisointisuunnitelmia kovaksi takuuksi siitä, että tuoteryhmä tulee vuorossa kiinteällä päivämäärällä, ja suunnittelee sen mukaisesti. Työsuunnitelma antaa suunnan ja järjestyksen, mutta se ei ole sama asia kuin delegoidun toimen varsinainen julkaiseminen – ilmoituksen ja lopullisen tekstin välillä voi syntyä eroja.

Viidennessä tilanteessa on kyse yrityksistä, jotka joustavat noudattamaan ESPR:ää sekä muita säännöksiä, kuten akkujen asetusta. Ilman näiden säännösten välistä erottamista on vaikeaa nähdä, mikä passi koskee mitäkin osaa – asiaa, johon akun passin ja digitaalisen tuotepassin eroavaisuuksien yleiskatsaus perehtyi.

Mitä voit dokumentoida

• Yleiskatsaus omista tuoteryhmistään, joissa kussakin näkyy, onko delegoitu toimi jo julkaistu, ja mistä se löytyy.
• Lyhyt muistio jokaisesta tuoteryhmästä tilanteesta: ei vielä delegoitua toimea, toimi valmistelussa (luonnosvaihe) tai toimi vahvistettu ja voimassa.
• Viittaus delegoidun oman toimen erityisiin artikloihin, jotka määrittävät passin sisällön, tietovälineen ja vaatimukset, jotta tätä ei tarvitse etsiä joka kerta uudelleen.
• Lokikirja, johon kirjataan, milloin artiklan 18 mukaisia priorisointisuunnitelmia on kuultu, ja mitä muutoksia niistä on havaittu omissa tuoteryhmissä.
• Sisäinen selvitys siitä, kuka yrityksessä vastaa uusien delegoitujen toimien seurannasta, jotta tämä tehtävä ei jää epävirallisesti yhden henkilön vastuulle.