Koskeeko tuotepassi myös pieniä yrityksiä?
Myös pienet yritykset kuuluvat velvoitteen piiriin
Kyllä, tuotepassi koskee periaatteessa kaiken kokoisista yrityksiä, myös pieniä yrityksiä ja mikro-yrityksiäkin. ESPR (Asetus (EU) 2024/1781) ei tee velvoitteessa eroa yrityksen koon perusteella: jos tuote kuuluu tuoteryhmään, jolle passi on pakollinen, velvoite koskee kyseisen tuotteen valmistajaa tai maahantuojaa riippumatta siitä, kuinka monta työntekijää yrityksellä on tai kuinka suuri sen liikevaihto on. Asetuksen 22 artikkeli ei käsittele vapautusta pienille yrityksille, vaan tukea: se velvoittaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin, jotka tekevät pienille ja keskisuurille yrityksille vaatimusten noudattamisen toteutettavammaksi. Tämä on olennaisesti erilainen lähtökohta kuin poikkeus itse säännöstä.
Ryhmille, joille tämä ero on ja ei ole merkityksellinen
Ero suuren ja pienen välillä ei siis ole merkityksellinen kysymyksessä, onko tuotteelle passi pakollinen. Se on kuitenkin merkityksellinen tavassa, jolla yritystä tuetaan siinä. Artikkeli 22 kohdistuu mikro-, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka kohtaavat ekosuunnittelun vaatimuksia, ja vaatii jäsenvaltioita ryhtymään toimiin tämän ryhmän noudattamisen taakan keventämiseksi. Se voi koskea esimerkiksi teknistä tukea, normeista tiedottamista tai taloudellisia toimenpiteitä, mutta artikkelin 22 teksti itsessään ei määrää konkreettisia summia tai välineitä – se jätetään jäsenvaltioille ja komissiolle. Yrityksille, jotka ovat tottuneet sääntelyyn, kuten CSRD:hen, jossa yrityksen koko määrää, koskeeko velvoite sitä vai ei, tämä on tärkeä ero: tuotepassissa tuote määrää velvoitteen, ei se, kuinka laaja yritys on, joka vie sen markkinoille.
Milloin tämä tulee voimaan tuoteryhmittäin
Kun passin pakkolause tulee voimaan tietylle tuoteryhmälle, sitä ei käsitellä artiklan 22 yhteydessä ja se määrätään tuoteryhmittäin erikseen ESPR:n nojalla annetulla delegoidulla säädöksellä. Tämä tarkoittaa, että mitään yleistä päivämäärää, joka koskee kaikkia tuotteita samanaikaisesti, ei ole, eikä myöskään yleistä päivämäärää, jolloin pienyritysten tuki käynnistyy – nämä kaksi kulkevat nimittäin rinnakkain tuoteryhmittäin tapahtuvan käyttöönoton kanssa. Se, mikä on varmaa, on, että asetus itse luo perustan sekä velvoitteelle että jäsenvaltioiden tukemusvelvoitteelle, ja että tuoteryhmittäinen ja jäsenvaltiottainen tarkentaminen on vielä tehtävä tai on parhaillaan kehitteillä. Konkreettisen päivämäärän saamiseksi tietylle tuotteelle virallinen lähde – asianmukainen delegoitu säädös – on lähtökohta, ei tämä artikkeli.
Mitä tämä tarkoittaa pienelle yritykselle
Pienelle yritykselle ensimmäinen vaihe on selvittää, kuuluuko oma tuote tuoteryhmään, jolle passi on jo järjestetty tai järjestetään, ilman oletusta, että yrityksen koko toisi vapautuksen – tämä oletus ei pidä paikkaansa. Toinen vaihe on selvittää, mitä tukea omasta jäsenvaltiosta on saatavilla tai tulossa pienille ja keskisuurille yrityksille, esimerkiksi kansallisen viranomaisen kautta, joka soveltaa ESPR:ää, tai toimialajärjestöjen kautta; artikkeli 22 velvoittaa jäsenvaltioita siihen, mutta konkreettinen toteutus vaihtelee maittain. Kolmas vaihe on aloittaa tuotteiden tietoja keräämään ajoissa, vaikka velvoite ei vielä olisi välittömästi voimassa, koska passi vaatii usein tietoja, jotka on hankittava koko toimitusketjusta, ja se vie aikaa myös pieniltä yrityksiltä, joiden valikoimat ovat hallittavalla tasolla. Pienyrityksellä ei tarvitse kantaa tätä prosessia kokonaan itse: kuten suuremmatkin yritykset, se voi hyödyntää palveluita, jotka ottavat passin kokoamisen ja isännöinnin omakseen, mikä on erityisen tärkeää silloin, kun oman teknisen kapasiteetin on rajoitettu.
Mihin tämä perustuu: ESPR:n 22 artikkeli
Tämä selitys perustuu ESPR:n (Asetuksen (EU) 2024/1781) 22 artiklaan, joka velvoittaa jäsenvaltiot ryhtymään toimiin mikro-, pienien ja keskisuurten yritysten tukemiseksi ecodesign-vaatimusten noudattamisessa. Artikla asettaa velvoitteen jäsenvaltioille ryhtyä toimiin, ei vapautusta näille yrityksille vaatimusten itsensä osalta. Koskien kysymystä, mitkä tuoteryhmät kuuluvat passivelvollisesti silloin, verordinnossa viitataan tuoteryhmäkohtaisiin delegoituihin säädöksiin, joita ei käsitellä tässä artiklassa.
Jotakin haluaa tietää, ovatko omat tuotteet jo tuoteryhmän alaisia tai tulevat niiksi, voi tutkia tätä parhaiten ESPR:n virallisen tekstin ja niihin liittyvien delegoitujen säädösten perusteella sekä samanaikaisesti tiedustella omalta toimialajärjestöltä tai kansalliselta täytäntöönpanoviranomaiselta tilanteen suhteen pienten yritysten tukemiseksi.
Mihin tämä perustuu
Asetus löytyy EUR-Lexista. Viitaamme kuhunkin väitteeseen; ette joudu uskomaan meitä.
Mitä sinun on konkreettisesti tehtävä
Mitä sinulta odotetaan
Selvitä, kuuluuko tuotteesi delegoidun säädöksen piiriin
ESPR ei velvoita mitään suoraan: velvoite syntyy tuoteryhmittäin delegoidun säädöksen kautta, kuten selitetään kohdassa mikä delegoitu säädös on ja miksi se määrää, mitä sinun on tehtävä. 10–100 työntekijän yritykselle tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäinen vaihe on aina: selvittää, kuuluuko oma tuote jo johonkin tällaiseen järjestelmään vai tuleeko se vielä kuulumaan. Sen voi tarkistaa osoitteessa missä järjestyksessä tuoteryhmät ovat vuorossa. Pienellä yrityksellä ei ole erityistä reittiä tai lykkäystä koon perusteella; delegoitu säädös itse määrää päivämäärän kaikille, jotka saattavat kyseisen tuotteen markkinoille.
Selvitä, koskevatko helpotukset pieniä ja keskisuuria yrityksiä
ESPR:n artikla 22 (asetus (EU) 2024/1781) mainitsee nimenomaisesti, että asetuksen täytäntöönpanossa otetaan huomioon pienten ja keskisuurten yritysten asema. Tämä artikla ei anna yleistä poikkeusta, vaan viittaa siihen, että välineitä ja toimenpiteitä voidaan kehittää pienempien yritysten tukemiseksi tuoteryhmittäin määritettyjen vaatimusten noudattamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että konkreettinen kevennetty velvoite, pidempi määräaika tai yksinkertaistettu menettely pienelle yritykselle tulee näkyviin vasta kyseisen tuoteryhmän delegoidusta säädöksestä — ei ESPR:stä kokonaisuudessaan. Joka tekee sähköpyörää, tekstiilituotetta tai muuta tuotetta, tekee hyvin ottamalla huomioon kyseisen tuoteryhmän erityisen järjestelmän, kun se ilmestyy.
Määritä roolisi toimitusketjussa
Pienella yrityksellä, joka valmistaa itse, on eri asema kuin pienellä yrityksellä, joka tuo maahan tai vain kokoaa tuotteita. Delegoidusta säädöksestä johtuvat velvoitteet jaetaan valmistajille, maahantuojille ja joskus muille markkinaosapuolille, ja tämä ero vaikuttaa siihen, kenen on toimittava tiedot ja kuka on vastuussa niiden oikeellisuudesta. Siihen, kuuluuko tietty tuote ylipäätään sääntelyyn, on minun tuotteilleen sovelletaan digitaalista tuotepassia hyvä lähtökohta, ja tuoteryhmille, jotka ovat erityisen relevantteja pienille ja keskisuurille yrityksille, on mitkä pienen ja keskisuuren yrityksen tuotteet kuuluvat ESPR:n piiriin.
Ota huomioon useiden tuoteryhmien tuotteet
Pienet yritykset valmistavat usein koostettuja tuotteita, kuten sähköpyörää akulla, tekstiiliä elektronisilla osilla tai huonekaluja metallisella kiinnikkeellä. Kun tuote kuuluu useiden delegoitujen säädösten piiriin, se saattaa tarvita useita pasaportteja tai vaatimuksien yhdistelmää. Tämä on käsitelty kohdassa mitä se tarkoittaa, jos tuote kuuluu useiden tuoteryhmien piiriin, konkreettisen esimerkin kanssa kuinka monta tuotepassia sähköpyörä tarvitsee. Yrityksen koko ei vaikuta koostetun tuotteen tarvitsemien passien määrään; tämä kysymys koskee tuotetta, ei valmistajaa.
Missä käytännössä menee pieleen
Yleinen tilanne on, että pieni yritys olettaa ESPR:n olevan "isoille pojille", ja huomaa liian myöhään, että oman tuoteryhmän delegoitu säädös on jo annettu. Koska velvoite syntyy tuoteryhmittäin eikä yrityksen koon perusteella, ei ole automaattista ilmoitusta, joka varoittaa pientä yritystä.
Toinen tilanne on, että etsitään "pk-yritysten poikkeusta" ESPR-tekstistä itsestään, vaikka artikla 22 puhuu vain pienten ja keskisuurten yritysten huomioon ottamisesta täytäntöönpanossa — ei kiinteästä poikkeuksesta tai kynnysarvosta. Joka etsii konkreettista kevennettävää järjestelmää, löytää sen (jos se olemassa on) oman tuoteryhmän delegoidusta säädöksestä, ei ESPR:stä.
Kolmas tilanne syntyy yrityksillä, jotka toimivat maahantuojina ja ajattelevat, että velvoite koskee vain alkuperämaan valmistajaa. Toimitusketjun roolijakauma määrää, kenen on toimittava mitkä tiedot, ja EU:n ulkopuolelta tuovalla maahantuojalla voi olla vastuita, jotka eivät automaattisesti kuulu alkuperäiselle valmistajalle.
Neljäs tilanne on, että pieni yritys, jolla on yhdistelmätuote – esimerkiksi sisäänrakennetulla akulla – olettaa, että yksi passi koko tuotteelle riittää, vaikka akku kuuluu omaan sääntelyyn. Tämä ero on kuvattu akun passin ja digitaalisen tuotepassin eroavaisuuksien yleiskatsaus.
Viides tilanne on lykkääminen: koska omalla tuoteryhmällä ei vielä ole delegoitua säädöstä, valmistelu pysäytyy kokonaan. Kun säädös tulee, aika tietojen keräämiseen, järjestelmien perustamiseen ja toimittajien kuulemiseen on usein lyhyempi kuin ajateltiin – erityisesti pienelle yritykselle, jolla ei ole erillistä compliance-osastoa.
Mitä voit dokumentoida
- Oman tuoteryhmien yleiskatsaus, jossa tarkistetaan, onko ja milloin niille delegoitu säädös tai odotetaanko sellaista – nähtävissä kun tuotepassi tulee pakolliseksi tuotteille ja mihin tuoteryhmään tuote kuuluu.
- Kuvaus omasta roolista tuoteketjussa tuotetta kohden: valmistaja, tuoja tai muu markkinaosapuoli sekä näistä johtuvat vastuut vastaavan delegoidun säädöksen mukaisesti.
- Luettelo tuotteista, jotka voivat mahdollisesti kuulua useampaan tuoteryhmään, sekä huomautus, mitkä osat (kuten akku) voivat kuulua omaan sääntelyyn.
- Yleiskatsaus tietoihin, jotka ovat jo saatavilla tuotetta kohden, verrattuna tietoihin, jotka on vielä pyydettävä toimittajilta, kuten mitä tietoja tuotteiden passeihin tulee.
- Lyhyt muistio siitä, mitä ESPR:n 22 artikla käytännössä tarkoittaa omalle yritykselle, kun asiaankuuluva delegoitu säädös on tiedossa – jotta on selvästi nähtävissä, onko ja mitä tukea tai mukautettuja vaatimuksia pienempiä yrityksiä varten on sisällytetty.
- Aikakaavaus tuoteryhmää kohden, joka on kytketty laajempiin muutoksiin, jotka mitä ESPR muuttaa pienille ja keskisuurille yrityksille kuvaavat, jotta valmistelu ei ala vasta silloin, kun velvoite on jo voimassa.
Tämä ei ole oikeudellista neuvontaa. Tämä sivu antaa yleistä tietoa säännöksistä, joita tämä alusta käsittelee. Emme tunne vosituaatiota. Jos epävarmuutta omaa tilannettanne koskien, kysykää neuvoa lakimieheltä tai asianomaisten valvontaviranomaisen.
Kirjoitettu tekoälyllä yllä olevien lähteiden perusteella, tarkistettu ihmisen toimesta 2026-08-22. Onko jotain vialla? Kerro meille — korjaukset saavat etusijan.